Jotenkin aina unohdan tämänkin blogin olemassaolon, mutta yritän korjata asian. Kirjoittamatta en suinkaan ole vaikka en blogia päivittäisikään, päiväkirjakin kun sattuu olemaan olemassa, ja siihenkin ajatusläpöseen tulee aina jotain rustattua päivittäin. Mutta asiaan, kesä meni kivasti - huh, siitäkin tuntuu olevan niin pitkä ikuisuus, että tuntuu hassulta muistella. Mutta näin kompaktisti sanottuna olin töissä, kävin elämäni ensimmäisessä conissa, tutustuin ihaniin uusiin ihmisiin, nautin ja ahdistuin, kolusin kirpputoreja ja kirjastoa ja tein muuta mukavaa. Koulun alku tuli liian nopeasti, mutta oli tietty kiva nähdä vähän enemmän ihmisiä taas.
Hmm, nyt täksi lukuvuodeksi otin tavoitteeksi olla stressaamatta. Ööh, kai se joltain osin on toteutunut. Lukion ykkösvuosi meni kokonaan stressaten sekä ahdistuen, ja siinä sitten keväällä oltiin jo ihan pohjaanpalaneita kuin mikäkin puuro. Koitan oppia, että täydellisyyttä on mahdotonta tavoittaa ja ettei kaikessa tarvitse olla hyvä - tosin, helpommin sanottu kuin tehty. No, ainakin yritän panostaa enemmän niihin kouluaineisiin joista oikeasti tykkään ja tarvitsen tulevaisuudessa, ja jätän hieman vähemmälle panostukselle muun. Ja se riittää. Piste.
Lokakuu on ollut kulahtanut, väsynyt ja itkuinen. Pettymyksiä pettymyksen perään. Kaverit ja taide ovat olleet ainoat piristysruiskeet kaiken keskellä, en varmaan pysyisi täysjärkisenä ilman näitä kahta seikkaa. Huomenna alkaa loma, ihanaa. Tosin pitää tehdä aika paljon koulujuttuja (on kyllä väärin laittaa heti syysloman jälkeiselle viikolle kuusi koetta + muita mukavia projekteja), mutta aion kyllä levätäkin ja tehdä kivoja juttuja (piirtää, neuloa, katsoa leffoja, kirjoittaa, nukkua, syödä sekä pyöriä joidenkin kivojen ihmisen + eläinten kanssa).
Ja kun nyt päästiin kesämuisteloihin, niin tässä pieniä hetkiä kesästäni:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti